Omavalvontasuunnitelma

Sisällys

Lukijalle......................................................................................................................... 3

1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot...................... 4

1.1 Palveluntuottajan perustiedot.......................................................................... 4

1.2 Palveluyksikön perustiedot............................................................................... 4

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet.............................................. 4

2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako..... 4

3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat....................... 5

3.1 Palvelujen saatavuuden varmistaminen.......................................................... 5

3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen.......................................................... 6

3.3 Palvelujen turvallisuuden ja laadun varmistaminen...................................... 7

4.2 Vakavien vaaratapahtumien tutkinta............................................................. 12

5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi................................................................ 12

5.1 Laadun- ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi..................................... 12

5.2 Kehittämistoimenpiteiden etenemisen seuranta ja raportointi.................. 12

Lukijalle

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta astui voimaan 1.1.2024. Sen mukaan palveluntuottajan on valvottava oman ja alihankkijansa toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien sekä niiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien, jotka antavat palveluja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä, pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma.

Palveluntuottajan on laadittava jokaiselle palveluyksikölleen omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelut, jotka tuotetaan palveluyksikössä tai sen lukuun. Omavalvontasuunnitelman avulla varmistetaan toiminnan laatua, asianmukaisuutta ja turvallisuutta sekä seurataan asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi 14.5.2024 määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja seurannasta. Määräyksessä annetaan ohjeistusta suunnitelman sisällöstä.

Tämä Omavalvontasuunnitelman mallipohja on tarkoitettu julkisten ja yksityisten palveluntuottajien tueksi. Se ohjaa käytännönläheisesti palveluyksikön omavalvontasuunnitelman laadintaa. Mallipohja on yleisluonteinen, ja se kattaa Valviran määräyksen edellyttämät asiat.

Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät palveluyksikössä tuotettavien palvelujen ja toiminnan laajuuden mukaan. Sen vuoksi mallipohjaa kannattaa muokata oman palveluyksikön tarpeisiin sopivaksi. Esimerkiksi yksin työskentelevän psykoterapeutin tai fysioterapeutin omavalvontasuunnitelma on hyvin erilainen kuin ison asumispalveluyksikön tai terveyskeskuksen omavalvontasuunnitelma.

Omavalvontasuunnitelman mallipohja on laadittu valmisteluryhmässä, johon kuului kuudentoista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän edustajat. Työkalu on ollut kommenttikierroksella Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkostoissa sekä hyväksytty Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Asiantuntijaneuvostossa.

Keskeiset lähteet:

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023
• Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain soveltaminen: Sote-valvontalain+soveltamisohje.pdf (stm.fi)
• Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Määräys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta: file:///C:/Users/ov060731/Downloads/01_Valvira_maarays_1_2024%20(1).pdf
• Sosiaali- ja terveysministeriön asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 (STM:n julkaisuja 2022:2).

1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot

1.1 Palveluntuottajan perustiedot

• Palveluntuottajan nimi: Juho Vänttinen
• Yrityksen virallinen nimi: Viäntäjä Vänttinen Oy
• Y-tunnus: 3142994-2
• Yhteystiedot: Kermanrannantie 4, 79700 Heinävesi
• puh: 050 4138363

1.2 Palveluyksikön perustiedot

• Palveluyksikön nimi: Viäntäjä Vänttinen Oy
• Yhteystiedot: Kermanrannantie 4, 79700 Heinävesi
• Palveluyksikön valvontalain 10 §:n 4 momentin mukaisen vastuuhenkilön ja yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot: Juho Vänttinen, Vahvalahdentie 42, 79700 Heinävesi

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Palveluyksikkö tarjoaa fysioterapiapalveluita palvelupisteen sijaintikunnan alueella sekä tarvittaessa Kuopion alueella vastaanotto- ja kotikäynteinä.

Vuositasolla yrityksellä on noin 150-200 kuntoutusasiakasta.

Palveluita tuotetaan itse maksaville asiakkaille, vakuutusyhtiöasiakkaille ja Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutujille. Palveluita tuotetaan tasapuolisesti riippumatta asiakkaan terveydentilasta, sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta.

2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako

2.1 Palveluiden laadulliset edellytykset

Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä on vastuussa omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta. Omavalvontasuunnitelma löytyy yrityksen verkkosivuilta (www.viantajavanttinen.com) ja on näin julkisesti nähtävissä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain tai tarpeen mukaan ja aiemmat versiot säilytetään paperisena versiona yrityksen kansioissa.

Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä vastaa yritystoiminnassa syntyneistä ongelmatilanteista normaalina työaikana.

Yrittäjä vastaa terapiasuunnitelmien toteutumisesta sekä mahdollisista haasteista tai vaaratilanteista terapiasuunnitelmien toteutumisessa.

Yrittäjä pitää yllä ammattitaitoaan täydennys koulutuksilla ja lisäksi tutkii ja hakee tietoa, jolla voi kehittää toimintaansa.

Yrittäjä toimii asiakkaidensa vastuuterapeuttina ja tarvittaessa asiakkaille voidaan sopia ulkopuolinen vastuuterapeutti esimerkiksi yrittäjän poissaolon ajaksi, mikäli kuntoutuksen keskeyttäminen poissaolon ajaksi ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista.

2.2 Vastuu palvelujen laadusta

Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä on terveyspalveluista vastaava henkilö, joka vastaa palvelujen laadusta kaikissa tilanteissa. Palvelusta vastaava yrittäjä on koulutettu ja Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) tarkoittama ammattihenkilö.

Vastuuhenkilö on yksinyrittäjänä kiinteästi mukana palveluyksikön päivittäisessä toiminnassa.

3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat

3.1 Palvelujen saatavuuden varmistaminen

Yritys palvelee asiakkaita ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli asiakkaalle ei kyetä tarjoamaan hoitoa kohtuullisessa määräajassa, tästä kerrotaan hoitoon hakeutuvalle asiakkaalle aina erikseen. Asiakkaat pääsevät hoitoon henkilökohtaisesti asioimalla yrityksen toimipisteessä ja varaamalla ajan paikanpäällä tai puhelimitse ajanvarausnumerosta.

Yritys ei toteuta fysioterapiaa ostopalveluna tai alihankintana, eikä myöskään ota opiskelijoita työharjoitteluun, joten laadunvalvontaa tai riskienhallintaa ei erikseen määritetä näiden asioiden osalta.

Palveluyksikön keskeisimpiä palveluita ja hoitoon pääsyä koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu Taulukossa 1.

Taulukko 1: Palveluyksikön keskeisimpiä palveluita ja hoitoon pääsyä koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski

Riskin arviointi: suuruus = todennäköisyys x vaikutus

Ehkäisy- ja hallintatoimet

Viivästynyt hoitoonpääsy

Suurin riski on, ettei asiakas saa hoitoa kohtuullisessa ajassa (1-2 viikon kuluessa)

Asiakkaan informointi odotusajoista.

Palveluiden saatavuuden katkeaminen

Yrittäjän sairastuminen tai lomat

Asiakkaan ohjaaminen yhteistyökumppanille tai saman alan toimijalle

Tapaturmat toimitiloissa

Asiakkaan kaatuminen tai liukastuminen hoidon tai harjoittelun aikana

Tilojen säännöllisestä siisteydestä ja esteettömyydestä huolehtiminen

Laite- ja välineviat

Hoitopöydän puristumisvaara

Laitteiden kunnosta huolehtiminen, määräaikaishuollot

Hoidosta aiheutuvat haitat

Virheellinen kuormitus, allergiset reaktiot hoitoaineista ja kudosvauriot

Näyttöön perustuvat menetelmät ja esitietojen huolellinen tarkistus

3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen

3.2.1 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

Yrityksessä toimii vain yksi Palveluyksikkö. Tiedonkulku muiden palvelukokonaisuuteen kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestäjien ja -tuottajien kanssa tapahtuu Kanta-kirjausten kautta.

Laadunvarmistaminen tapahtuu omavalvonnan ja jatkuvan arvioinnin kautta. Käytännön työkaluja ovat asiakaspalaute sekä auditoinnit. Asiakaspalautetta hankitaan asiakkaalta jatkuvasti sanallisen palautteen kautta sekä mahdollisesti myös kirjallisena. Auditoinnilla tarkoitetaan tässä kohtaa, että tehdään säännöllisesti tarkastuksia, että kirjaaminen on laadukasta ja yhteistyörakenteet toimivat sovitusti.

3.2.2 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Valmius- ja jatkuvuudenhallinta on palveluyksikön suunniteltua ja ennakoivaa kykyä tunnistaa riskejä ja vastata erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, tietojärjestelmävikoihin, epidemioihin tai äkilliseen henkilöstövajeeseen. Mikäli palveluyksikössä tapahtuu sairastumistilanne, niin asiakkaiden ajat siirretään seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin aikoja on vapaana. Palveluyksikössä ei toimi sijaisia.

Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien jatkuvuutta koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu Taulukossa 2.

Taulukko 2: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien jatkuvuutta koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski

Riskin arviointi: suuruus = todennäköisyys x vaikutus

Ehkäisy- ja hallintatoimet

Palveluntuottajan sairastuminen

Asiakkaan sovittu aika joudutaan perumaan/siirtämään seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan, jossa on vapaita aikoja.

Palveluntuottaja pyrkii pysymään terveenä. Palveluntuottaja ei ota sairastuneita asiakkaita hoitoon.

Sähkökatkot

Hoitopöydän korkeudensäätö ei toimi

Varalla on matkapöytä, joka ei ole rippuvainen sähköistä.

Tietojärjestelmäviat

Potilaskirjaukset/ kantapalvelut ja sähköinen ajanvaraus eivät toimi.

Pidän edelleen paperista tuntimuistio kirjaa asiakkaista. Kirjaan potilaat, kun häiriötilanne on ohi, tarvittaessa kirjaan asiakastilanteet paperille väliaikaisesti.

Epidemiat

Asiakas tulee sairastuneena hoitoon ja taudin leviämisriski muihin asiakkaisiin ja työntekijään kasvaa.

Äkillisesti sairastuneen ajanvarauksen peruutuksesta ei veloiteta maksua. Säännöllinen siivous.

3.3 Palvelujen turvallisuuden ja laadun varmistaminen

· Palveluiden laadulliset edellytykset

Yrityksen tuottaman palvelun on oltava vaikuttavaa, turvallista ja perustuttava tutkittuun tietoon tai hyviin hoitokäytäntöihin.

Palvelun laadun varmistamiseksi palveluntuottaja käy vuosittain ammatillista pätevyyttä kehittävissä/täydentävissä koulutuksissa.

Palvelua toteutetaan ottaen huomioon myös asiakkaan toiveita ja yksilöllisiä tarpeita. Asiakas tunnistetaan aina ennen palvelun antoa, toimenpidettä tai tiedonsiirtoa nimen ja henkilötunnuksen perusteella.

Palvelun laadun varmistamiseksi yksikkö laatii omavalvontasuunnitelman, jossa kuvataan palvelun riskit, laadun seuranta ja epäkohtiin puuttuminen. Suunnitelma pidetään julkisesti nähtävillä.

Tarvittaessa yksikköön tulevalle sijaiselle/työntekijälle perehdytetään omavalvontasuunnitelma ja varmistetaan, että henkilöstö tuntee yksikön laatuvaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti.

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaa kohdassa 1.2 oleva henkilö.

Palveluyksikkö ei anna etä-/digipalveluita.

· Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävä toimitila sijaitsee osoitteessa Kermanrannantie 4, 79700 Heinävesi. Toimitilassa on lähes esteetön sisääntulo, vain matalat kynnykset oviaukkojen kohdalla.

Toimitiloissa on kaksi vesipistettä. Toinen vesipisteistä sijaitsee hoitotilassa ja toinen WC-tiloissa. WC-tiloihin meneminen ei ole esteetöntä, koska WC-tilat sijaitsevat väestönsuojatilassa. Näin ollen väestönsuojan oviaukossa on noin 20 cm korkea kynnys, jonka ylittäminen liikuntarajoitteisella voi tuottaa hankaluuksia.

Yksikössä ei ole sisäilmaongelmia, mutta kesäisin tilat voivat lämmetä yli 30 C asteeseen, johtuen liiketilan isoista ulkoikkunoista. Tätä varten tilassa on ilmanjäähdytin, jota käytetään tarvittaessa.

Toimitilalle on tehty tarkastus ylilääkäri Sami Kastisen toimesta vuonna 2020 ja hän on todennut suullisesti ja kirjallisesti, että tila sopii fysioterapiatoiminnalle. Tarkastus on tehty samalla, kun yritysmuoto on vaihdettu toiminimestä osakeyhtiöksi.

Toimitilassa olevien välineiden suurimmat riskit liittyvät akupunktioneuloihin, joita mahdollisesti voi löytyä lattialta ja ne voivat joutua jalkoihin. Tähän riskiin liittyen akupunktiohoitojen jälkeen tarkastetaan laskemalla, ettei akupunktioneuloja jää asiakkaaseen tai ole pudonnut lattialle. Toimitilojen puhtautta ylläpidetään päivittäisillä siivouksilla ja laajempi siivous tehdään kerran viikossa.

Toimitiloissa ei säilytetä epäasiallisia välineitä, vain ainoastaan fysioterapiaan tarvittavia välineitä, jotka ovat ce-merkittyjä. Siivousvälineet säilytetään niille varatussa lukollisessa kaapissa.

3.3.3 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Tieto terveydenhuollon asiakkuudesta on lain mukaan salassa pidettävä potilassalaisuuden suojaama tieto. Yrityksen asiakas- ja potilasrekisteri on salainen sekä tarpeellisin toimenpitein suojattu sekä teknisesti että organisatorisesti.

Mahdolliset virheelliset asiakastietokirjaukset korjataan aina viipymättä riippumatta siitä, miten tieto virheellisestä merkinnästä on tullut ilmi. Potilaan yksityisyyden suojaa tai muita oikeuksia ja vapauksia vakavasti vaarantavista tietoturvaloukkauksista kerrotaan aina rekisterinpitäjän toimesta EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti viipymättä potilaalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle, kuten edunvalvojalle tai huoltajalle.

Asiakastietoja luovutetaan eteenpäin vain lakiin perustuvasta syystä, asiakkaan erillisellä suullisella tai kirjallisella suostumuksella tai potilaan Kanta-arkistoon antaman tietojen luovutusluvan perusteella. Suullisesta tietojen luovutussuostumuksesta tehdään aina erillinen merkintä asiakasasiakirjoihin.

Kanta-arkistoon liittyneellä palveluntuottajalla on velvollisuus kirjata kaikki rakenteisesti kirjatut potilasasiakirjamerkinnät valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon (Kantaan). Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen edelleen luovuttamisen Kanta-palveluiden kautta, mutta Kantaan kirjaaminen on aina Kanta-palveluihin liittyneen palveluntuottajan lakisääteinen velvollisuus.

Lakiin perustuvissa ostopalveluissa, kuten hyvinvointialueiden tai näiden yhteistyöelinten osalta rekisterinpitäjä on lakisääteisesti palvelut tilannut taho. Rekisterinpitovastuun kuuluessa ostopalveluissa tilaajalle, ei asiakkaalla ole erillistä mahdollisuutta kieltää tai sallia asiakastietojen palauttamista tilaajalle.

Kelan kuntoutuspalveluiden osalta palveluntuottaja on aina itsenäinen potilas- ja asiakastietojen rekisterinpitäjä, eikä tietoja luovuteta eteenpäin lähettävälle tai muulle taholle ilman potilaan suostumusta tai lakiin perustuvaa syytä. Kelan kuntoutuksen osalta lakiin perustuva syy voi olla kuitenkin esimerkiksi Kelan esittämä Kelan kuntoutuslakiin perustuva pyyntö saada tietoja kuntoutuksen edistymisestä, jos tiedolla voi olla vaikutusta etuuspäätöksen käsittelyyn.

Asiakasasiakirjojen kuten potilasasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023). Yrityksessä noudatetaan myös Kanta-arkiston toimintamalleja. Yrityksen tietoturvaa ja tietosuojaa on suunniteltu täsmällisemmin erillisessä lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka on laadittu vuonna 2020. Yrityksen tietoturva-asiakirja ei ole julkinen ja näin ollen ei ole tässä nähtävissä.

Yrittäjä seuraa viranomaisten ohjeistusta potilasasiakirjahallintoon ja tietosuojaan liittyvissä toimissa ja toimii niiden edellyttämällä tavalla. Yritys saa tarvittaessa potilastietojärjestelmän tuesta ajantasaista ohjeistusta ja neuvoa.

Yrityksen tietosuoja asioista ja asiakastietojen kirjaamisesta vastaa:

Juho Vänttinen

juho.vanttinen87@gmail.com

040 8291647

Yrityksellä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä ja yritys on liittynyt Kanta-palveluiden potilastiedon arkistoon (potilastietovarantoon). Yrittäjä kirjaa asiakastiedot potilastietojärjestelmään ja asiakkaan tietoja käsittelee vain henkilö, kenen toimenkuvaan se kuuluu.

Potilastietojärjestelmään pääsy on suojattu yksilöidyllä käyttäjätunnuksella sekä vahvalla salasanalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla/toimikortilla tunnistaudutaan luotettavasti tietojärjestelmiin sekä palveluihin.

Mahdolliset paperisena olevat asiakastiedot säilytetään tietoturvaohjeiden mukaisesti lukollisessa säilytystilassa.

Tietokone lukitaan aina tietokoneelta poistuttaessa. Yrityksessä käytetään suojattua sähköpostia potilas- ja asiakastietojen lähettämiseen yhteistyökumppaneiden järjestämän palvelun kautta.

Lisätietojen osalta yrityksen asiakkaiden käytettävissä on aina EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojaseloste.

3.3.4 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yrityksellä on käytössään lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) sekä eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista annetun lain (629/2010) 24 §:n edellyttämän ammattimaisen käytön seurantajärjestelmä.

Käytössä oleva Diarium -potilastietojärjestelmä täyttää asiakastietolain (laki 703/2023) vaatimukset ja se löytyy Valviran tietojärjestelmärekisteristä. Potilastietojärjestelmä on liitetty Kanta-palveluiden potilastietovarantoon, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksen asiakkaiden potilastiedot kirjataan Kanta-palveluihin. Asiakas voi Omakantapalvelusta määritellä luovutetaanko tietoja Kanta-palveluiden kautta sähköisesti muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille hoidon tarpeen niin edellyttäessä.

Yrittäjä on suorittanut Diarium -järjestelmän alustavan koulutuksen (vuonna 2018) järjestelmän toimittajan toimesta käyttöönoton yhteydessä. Tietojärjestelmän toimittaja tarjoaa koulutuspalveluita, joita yrittäjä hyödyntää säännöllisesti. Tietojärjestelmän toimittajalla on käytössä etätukipalvelu ongelmatilanteiden varalle.

Yritys ei tuota palveluita alihankintana eikä ostopalveluina, eikä näin potilastietojen sekoittumisriskiä kahden potilastietorekisterin välillä ole.

Yrittäjän omaan rekisterinpitoon kuuluvissa asioissa tietopyynnöt ja tietoturvaloukkaukset käsitellään, ratkaistaan ja kirjataan itse. Tietojärjestelmiin kohdistuvista vakavista häiriöistä ilmoitetaan järjestelmätoimittajalle tai Valviralle erillisen tietoturvasuunnitelman kirjauksen mukaisesti. Muissa häiriötilanteissa toimitaan erillisen tietoturvasuunnitelman mukaisesti.

3.3.5 Infektioiden torjunta ja yleiset hygieniakäytännöt

Yleisimpiä infektioita ovat hengitystieinfektiot (kuten influenssa, korona), vatsataudit (norovirus).

Epidemian mahdollisuus on olemassa erityisesti kausi-infektioiden aikana. Varautuminen tapahtuu tunnistamalla oireet nopeasti ja eristämällä sairastuneet tarvittaessa.

Ennaltaehkäisy perustuu tavanomaisiin toimenpiteisiin, jotka koskevat kaikkia asiakkaita. Näitä ovat hyvä käsihygienia, oikea yskimistekniikka sekä suojainten (käsineet, maskit, esiliinat) käyttö eritetilanteissa.

Hoitoon liittyvä infektio tunnistetaan seuraamalla asiakkaan vointia (kuume, paikalliset oireet). Jos oireet alkavat hoidon aikana tai pian sen jälkeen, kyseessä voi olla hoitoon liittyvä infektio.

Infektioiden ennaltaehkäisemisiksi toimitilassa on saatavilla käsihuuhdetta sisäänkäynnin läheisyydessä ja hoitotilassa on käsienpesua varten vesipiste ja saippuaa.

Yksikössä ei ole nimettyä hygieniayhdyshenkilöä, joka toimisi linkkinä tartuntatautiyksikköön.

Mikäli yritykseen palkattaisiin henkilökuntaa niin rokotussuoja (tartuntatautilaki 48 §) tarkistetaan rekrytoinnin yhteydessä ja pidetään ajan tasalla.

Yksikössä huolehditaan säännöllisitä suuremmista siivouksista kerran viikossa ja epidempiatilanteissa, pintojen puhdistamisesta huolehditaan jokaisen asiakkaan vaihdon välillä.

Tavalliset jätteet lajitellaan erikseen. Tartuntavaarallisetjätteet (esim. eritteillä sotkeutuneet materiaalit) ja pistävät/viiltävätjätteet (akupunktioneulat) pakataan keltaisiin säiliöihin ja hävitetään vaarallisen jätteen säädösten mukaisesti.

3.3.6 Lääkehoitosuunnitelma

Yrityksessä ei toteuteta lääkehoitoa.

4.2 Vakavien vaaratapahtumien tutkinta

Yrityksen tai yrittäjän toimintatapaan ei kuulu väkivalta missään muodossa. Yrittäjä pyrkii ehkäisemään väkivaltatilanteita tunnistamalla potentiaaliset väkivaltauhkatilanteet mahdollisimman aikaisin etukäteen. Väkivaltatilanteen rauhoittamiseksi käytetään aina muita keinoja.

Asiakkaiden tai yrittäjän turvallisuuden niin edellyttäessä yrittäjä on velvollinen kutsumaan paikalle poliisin ratkaisemaan väkivallan uhkan tai selvittämään jo tapahtunutta väkivaltaa.

Tapaturmatilanteita varten yrityksellä on erillinen potilasvakuutuslain mukainen potilasvakuutus, joka kattaa hoitotilanteissa tapahtuneet tapaturmat. Edellytyksenä on, että tapaturma tapahtuu hoito- tai tutkimustilanteen yhteydessä.

Vaara-ja tapaturmatilanteista pidetään rekisteriä, jotta näistä voidaan oppia ja näihin voidaan tulevaisuudessa puuttua ennakoivasti.

5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi

5.1 Laadun- ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi

Kohdan 1.2 yrittäjä on toimipaikan ainoa työntekijä ja vastaa omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toimeenpanosta sekä päivittämisestä. Omavalvontasuunnitelma toimii yrittäjän laatuasiakirjana.

5.2 Kehittämistoimenpiteiden etenemisen seuranta ja raportointi

Ajantasainen omavalvontasuunnitelma on nähtävillä sähköisesti yrityksen verkkosivuilla (www.viantajavanttinen.fi) sekä toimipisteen vastaanottotiloissa paperiversiona. Yrityksen omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannan tulokset julkistetaan yrityksen verkkosivuilla neljän kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain joulukuun loppuun mennessä.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään viipymättä, mikäli toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia tai muita muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset otetaan yrittäjän arkeen ja käytäntöihin. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan päiväys, jolloin suunnitelma on päivitetty. Asiakkaille on saatavilla aina suunnitelman viimeisen versio. Yrittäjä vastaa omavalvontasuunnitelman lisäämisestä yrityksen verkkosivuille ja toimipisteelle.